Koulutusreformi on yrityksille mahdollisuus ja velvollisuus

 

Millainen työntekijä on yritykselle arvokas? Kuvaavia adjektiiveja voisivat olla esimerkiksi tuottelias, motivoitunut, sitoutunut ja osaava. On aika ymmärtää, että juuri tällaisia tekijöitä on tarjolla, kunhan ammatillisen koulutuksen uudistus otetaan tosissaan. 

Ammatillisen koulutuksen uudistus eli ”amisreformi” astui voimaan vuoden alusta. Yksi sen tavoitteista on lisätä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Fiksu tavoite, sillä työpaikka on hedelmällinen ympäristö käytännön oppimiselle.

Aikuiskoulutuksessa opiskelijat ovat aina tehneet töitä yrityksissä ja osaamista on arvioitu työssä työelämän pelisääntöjen kautta. Lakiuudistuksen myötä sama systeemi tuodaan nuorisopuolelle. Opiskelija osoittaa osaamisensa jatkossa tekemällä käytännön töitä aidoissa työtehtävissä ja/tai -kohteissa.

Oppilaitokset kouluttavat, ohjaavat ja järjestävät tiloja, kun taas työpaikasta tulee varsinainen tutkinnon suorituspaikka. Työpaikalla tehtyjä suoritteita arvioidaan yhdessä oppilaitoksen edustajien kanssa. Näin opiskelijat saadaan jo aikaisessa vaiheessa kiinni työelämään, mikä on hyvä asia kaikille osapuolille.

 

Opiskelija hyötyy

Yritysten kannalta uudistuksen paras puoli on opiskelijoiden aikainen erikoistuminen. Kun opiskelija otetaan yritykseen koulutussopimuksella tai oppisopimuksella, hänet otetaan siihen rooliin, jota hän todennäköisesti jatkossa tulisi yrityksessä tekemään. Tämä helpottaa mahdollista siirtymää palkkalistalle koulutuksen jälkeen, kun toimenkuvassa tarvittava osaaminen on jo takataskussa.

Otetaan esimerkiksi rakennusala, jonka kirjo on valtavan laaja. Tarvitaan muurareita, maalareita, telinemiehiä, kirvesmiehiä ja monia muita osaajia. Aikaisemmin rakennusalan perustutkinnossa opiskeltiin kaikkea, mitä oli opetussuunnitelmaan oppilaitoksen puolesta merkitty. Uudessa mallissa opiskelijalle luodaan henkilökohtaisen oppimisen kehittymisen suunnitelma (HOKS), jolloin työpaikan edustajalla ja erityisesti opiskelijalla on oikea mahdollisuus vaikuttaa tulevaan koulutukseensa ja sen sisältöön.

Tämän myötä opiskelijan urapolku voi aueta jo hyvin aikaisin. Toisaalta suuntaa voi myös vaihtaa aikaisessa vaiheessa, jos valittu ala ei tunnukaan omalta.

 

Yritys hyötyy

Uudistuksesta säädetty laki velvoittaa opetuksen järjestäjät tekemään yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Yrityksillä on siis iso rooli opintojen suunnittelussa, käytännön opettamisessa ja opiskelijoiden osaamisen arvioinnissa. Olisikin hyvä, että jokainen yritys nimittäisi itselleen työpaikkaohjaajan, joka koordinoisi työssäoppijoiden koulutuksen etenemistä sekä toimisi yhteyshenkilönä opettajaan, joka valvoo opiskelijan työssäoppimista.

Pohjimmiltaan uudistus on yrityksille suuri mahdollisuus. Se on mahdollisuus kouluttaa sitoutuneita tekijöitä juuri niihin tehtäviin, joihin on tarvetta nyt ja tulevaisuudessa. Laki velvoittaa yritykset kouluttamaan, joten enää ei voi ottaa hommiin sillä asenteella, että ”eiköhän me sulle jotain keksitä.” Se ei myöskään kannata.

Kun yrityksissä ymmärretään suhtautua uuteen rooliin myönteisesti, hyödyt voivat olla kauaskantoisia. Esimerkiksi Turun alueella eletään talouden nousukautta, jonka ansiosta työntekijöistä on pian pulaa monella alalla. Reformi tarjoaa tilaisuuden kiinnittää tekijöitä varhaisessa vaiheessa ja kouluttaa heistä raudanlujia ammattilaisia. Lopussa voittajia ovat ne yritykset, jotka ottivat homman tosissaan ja satsasivat opiskelijoiden ohjaamiseen sekä ohjauksen organisointiin.

 

Jari Mustikkamaa

Kirjoittajalla on vuosikymmenten kokemus yrittäjyydestä ja kouluttamisesta sekä työnantajajärjestötoiminnasta. Hänen yrityksissään työssäoppijoiden koulutuksen etenemistä hallinnoidaan Edukit-mobiilisovelluksella.